Juurilleen saa eksyä – eli miksi ylivirittynyt hermosto tarvitsee turvetta, hevosia ja savusaunaa

Oletko koskaan huomannut, miten nyky-yhteiskunta rakastaa syyllistämistä? Jos väsyt työelämän oravanpyörässä, vika on salaa sinun – olisit nyt vain vähän resilientimpi, joogaisit tehokkaammin tai heräisit viideltä juomaan vihersmoothieta. Meidät kulutetaan loppuun, ja sen jälkeen tarjotaan pikakorjausohjeita, jotta jaksaisimme palata takaisin samaan pyöritykseen.

Minulla on sinulle uutinen: sinussa ei ole vikaa. Mutta siinä ympäristössä, jossa arkeamme pyöritämme, saattaa ollakin.

Jostain syystä meihin suomalaisiin on jossain vaiheessa historiaa iskostettu outo häpeä omista juuristamme. Siitä, että olemme aina tienneet, miten luonnon kanssa eletään yhtä. Meidät opetettiin asettumaan siisteihin riveihin ja unohtamaan, että vielä muutama sukupolvi sitten metsä oli meille kaikki kaikessa: turvapaikka, ruoka-aitta, kirkko ja sairaala. Se on surullista. Mutta onneksi ne geenit ja se muisti ovat meissä edelleen – ne pitää vain herätellä.

Ja ei, nyt ei tarvitse ruveta halaamaan puita hampaat irvessä tai muuttua mystiseksi erakoksi. Tehdään tämä mieluummin Pohjolan Kajon tyyliin: syvällä kunnioituksella, mutta sopivan rennosti.

Kun mikään muu ei auta, mene suohon

Kun hermosto käy kierroksilla niin lujaa, että pelkkä sähköpostin merkkiääni aiheuttaa taistele tai pakene -reaktion, tarvitaan järeämpiä keinoja kuin ”syvään hengittäminen”. Tarvitaan maadoitusta, kirjaimellisesti.

Siinä kohtaa astuu kuvaan turvehoito. Suomalainen suo on hautonut meissä sellaista lääkekaappia tuhansia vuosia, että hienommatkin spa-laitokset kalpenevat. Kyllä, siinä saattaa hetken näyttää siltä, että on noussut esiin jostain esihistoriallisesta lammenpohjasta, mutta se tunne sen jälkeen! Kun iho hengittää ja turpeen mineraalit tekevät tehtävänsä, huomaa kummasti, että ne kuuluisat arjen murheet alkavat tuntua aika mitättömiltä.

Nelijalkaiset terapeutit ja hiljaisuuden viisaus

Meidän hiljaisuuden retriiteissämme ei vain istuta hiljaa ringissä tuijottamassa varpaita. Me otamme avuksi oppaita, jotka osaavat läsnäolon taidon meitä ihmisiä paremmin: Suomenhevoset.

Hevonen ei välitä sinun titteleistäsi, LinkedIn-profiilistasi tai siitä, jäikö joku raportti kesken. Se lukee sinun hermostoasi suoraan. Kun vaellamme suomalaisessa perinnemaisemassa hevosen kanssa, metsän hiljaisuus muuttuu eläväksi. Hevosen tasainen askel, hengitys ja suuri, rauhallinen olemus pakottavat oman ylivirittyneen koneiston hidastamaan. Metsä ottaa sinut vastaan juuri sellaisena kuin olet – ja niin ottaa se hevonenkin.

Metsä on aina tarjonnut meille paikan piiloutua ja saada ravintoa – niin henkistä rauhaa kuin niitä konkreettisia luonnon antimia, joita matkan varrella maistellaan ja kerätään. Hevosen tasainen askel ja metsän siimeksessä nautitut eväät muistuttavat, miten vähällä ihminen lopulta tulee onnelliseksi.

Seuraavan aamun herätys: Savusaunan lempeys

Ja koska emme tee asioita puolivillaisesti, tämä hermoston palautusmatka huipentuu seuraavana aamuna savusaunan löylyihin.

Savusaunan hämäryys on jotain sellaista, mitä ei voi selittää – se pitää kokea. Se ei ole mikään hätäinen ”viisi minuuttia satasen asteissa” -suoritus, vaan pehmeä, viipyilevä syli, joka pesee pois viimeisetkin stressin rippeet. Siellä, mustuneiden hirsien suojassa, saunan lempeydessä ja pimeydessä, ihminen kummasti löytää itsensä uudelleen. Sauna on kautta aikojen ollut meille Suomalaisille pyhä.

Sinulla on väliä

Pohjolan Kajon retriittien ja hoitojen tarkoitus ei ole vain ”korjata” sinua niin, että jaksat taas painaa satanen lasissa seuraavaan lomaan asti. Tarkoitus on antaa sinulle keinoja löytää luonto, metsä ja ennen kaikkea itsesi uudelleen.

Haluan palauttaa kyvyn nauttia ja levätä ilman huonoa omaatuntoa. Sinulla on väliä. Sinun hyvinvoinnillasi on väliä, ja sinä voit tehdä oman jaksamisesi eteen asioita, jotka tuntuvat hyvältä – ilman suorittamista.

Joskus se tarkoittaa sitä, että pitää vain lähteä metsään, antaa hevosen näyttää suuntaa ja antaa turpeen
hoitaa.

Tervetuloa hengähtämään, juuri sellaisena kuin olet.